Kroppa kiukutteli tangolle, ja pääkoppa vielä enemmän. Kuvasin taas harjoitteluani, ja vaikka tuntui että kaikki tuntuma tankoon olisi kadonnut, niin videolta se näytti suunnilleen samalta. Nää on siis vaan näitäpäiviä, kun tuntee olevansa ruma ja tyhmä vaikka voittais noobelin ja sais kauneushoidon maailman parhaalta kosmetologilta. Tukka sojottaa ja naama on näppylöillä. Lakka ei pidä tukkaa ojennuksessa, ja vaikka ajattelin piristäväni itseäni ripauksella meikkiä, sekin näyttää suttuiselta. Vaikkei se hyvänä päivänä näyttäisi. Hitto ku pitää olla nainen, hirveen hankalaa tää eläminen!
Hyvät fiilikset tällepäivälle on tullu siitä, et ylipäätään treenasin, venyttelin ja hilluin tangon kanssa. Yksi pieni askel taas kohti hidasta edistystä. Ja siitä et muksut on ihania palleroita. Ja käytiin lasten kanssa lenkillä. Toi aurinko on ihana. On jo ihan maaliskuu kelitkin, hiii, kevät tuleeeee!
Voi kun ois suklaata. Tai jotain hyvää leivonnaista. Mut ei oo, söin välipalaksi rahkaa kaakaojauheella, siinä mun suklaat saatana. (valivaliniponipoyhyhy.)
Tällästä turhaa tänään. Ikuisuus vielä sunnuntain tankotuntiin. Sitä odotellessa meen nurkkaa häpeemään.
Moks.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti