:)

Aamu alkaa aamupalalla. Kaurapuuroa, mustikkaa ja raakaruokosokeria. Maistuis varmaan muillekin.

Rääkkiä ja energiaa.

Jeejeejee, tehokkaan olonen päivä eilen takana!
Tanssia, käsilläseisontaa, heat treeniä ja tankotanssia. Tangolla treenailin kaksosta ja hahmottelin kehdosta perhoseen siirtymistä. Tuli nukuttua hyvin, ja nyt on taas energisempi olo kuin hetkeen tässä muutaman viikon sisällä.

Hajatus.

Varoitus: sisältää huonosti jäsenneltyä ja ajateltua tekstiä, ravattuani kirjoittaessa kymmeniä kertoja antamassa vettä, laittamassa peittoa ja unilelua hyvin jne ;) Varsinkin kun asiaa on kertynyt päähän riittämiin, enkä nytkään kerkeä kaikkea kirjoittamaan mikäli meinaan nauttia muustakin ajasta. Aika, tuo kaiken haluamisen vihollinen.

Lauantaina jatkuivat tankotunnit salilla. Vetäjä vaihtui ja muutos oli suuresti positiivinen.

Tykkäsin Lauran tyylistä opettaa, ja siitä, että kiertelee kattelemassa, ja huomauttaa jos vois tehdä jotain toisin jne. Hämmästyin, kun kokeilin tuolispinnin asentoa ilman vauhtia, ja se ei ollukkaan mitenkään vaikeaa nostaa itseään siihen tangon sivuun istuskelemaan. Kait tota voimaa on sit vaivihkaa kertynyt.

Selkä kiukutteli, ja sain tehtyä tunnilla tasan kaks inverttiä, kunnes selän ja mun yhteistyö ei suostunut enää nostamaan kroppaa tangolle. Invertti tekniikassa ei kuulemma ainakaan ole vikaa, mikä pistäis yläselän jumiin. Ois kiva tietää että mikä sitä riivaa.

Seisominen ei ota oikeen sujuakseen vieläkään, eikä mun yläkäsi osaa toimia itsensä ympäri pyörähtäessä. Ne ois pistettävä tehoharjotuslistalle. Oon taitava turhautumaan, mikäli en saa jotain helpolta näyttävää liikettä sujumaan. Turhauttaa kun haluis osata, ei ymmärrä mikä mättää, eikä osaa korjata asiaa.

Eilen vedettiin kaverin kanssa kotitreeniä, ja sain ekaa kertaa itteni invertistä käsiseisonnan kautta alas, wuhuhuuu!! Muutenkin motivaatio nous taas korviin, kun pääs ohjatulle tankotunnille. Peruin Lahden tunnin, koska nyt ohjattuja tunteja on lähempänäkin. Venyttelin spinnailun välissä molempiin suuntiin etuspagaatteja, ja matkaa on just ne  inhottavat pienet sentit. Tekis miel painaa pylly maahan, mut toisaalta ei tekis.

Ja ainiin, salille tulee uudet tangot, fitpolet!!! AA mun (ja monen muun) kädet kiittää <3

FaktaXL kanavalla jossain kahden miehen matkustusohjelmassa näköjään vetävät tankoakrobatialiikkeitä paksulla puupölkyllä, näytti hieman haastavalta ja hassulta, kun tuttuja liikkeitä tekivät jollain sähkötolpan paksusella puunpätkällä.

Leivoin muuten leipää - kuva saa kertoa kaiken ja enemmän kun en enää viitsi avautua sen kummemmin. Adjöö ja soronoo, meikä keksii jotain syötävää ja juotavaa ja asettuu mukavasti telkkarin eteen.
Niin ja pakko sanoo vielä, lainasin anopilta ennestään mulle tuntemattoman kirjailijan kirjan (Maeve Binchy) ja ihastuin kirjoitustyyliin. Lukijan taivas aukes taas hetkeks, kun tietää että on usea kirja lukematta, mikä jaksaa itseä vielä viihdyttää. Nyt moi ja hei!

Perässä kuvia viimepäivistä.

Tankotunteja!!

Yläselkä on jossaa superjumis, inverteis tuntuu et kaks kolmasosaa voimasta on kadonnut, ja ihan pelkkä muksujen syöttötuolin nosto tuntuu. On hierottu, verrytelty, lämmitetty ja venytetty. Ei aukee.

Ilmottauduin Lahtee ensviikolle tankotunnille, ja heti tuli Kouvolan salilta fb ilmotus, että sinne tulee lauantaina joku vetämään tunnin. Sinne siis kans. Jeiii!!! Nyt kun toi selkä vaan kestäis, mut meen sinne vaikka paketissa kuuntelemaan ees ohjeita.

Lahtea odotan innolla ja kauhulla, kun ulkopuolisena sinne hyökkää. Ja jännittää, et kuinka pieleen sitä on kaiken oppinu. Mut hii. Ohjatuille tunneille <3

Elävää kuvaa hillumisesta.

Uskaltaudun hetken mielijohteesta jakaa pidemmän pätkän tankoilua myös blogissa. Kuvaan lähes aina harjoitteluani, jotta huomaan konkreettisesti omat virheet ja mahdolliset edistymiset. Nostaa motivaatiota nähdä, ettei ehkä näytä niin kömpelöltä miltä tuntuu. 

Nyt on vaikeampi löytää inspiraatiota harjoitella ja treenailla, kun säännöllinen salikäynti on pannassa opettajapuutteen vuoksi. Jostain sitä ois revittävä. Ja lähdettävä vaikka Lahteen kokeilemaan.


Tästä kahtomaan.

Taulu kahdesta lepakkoelukasta.

Turhamaisuus on välillä elämän suola.

Saimme naimijaislahjaksi (menimme maistraatissa vaivihkaa naimisiin ja pidimme naimijaisiksi ristityt juhlat kesällä mökillä, ilman häähäilyä.) ystävältämme omatekemän taulun. Koska meidän talossa jokaikinen seinä on jotain kiveä, mikä on päällystetty kurjalla laastilla, ei taulu ole tähän päivään mennessä löytänyt tietään seinälle. Joutuisihan sitä ostamaan proppuja, miettimään minkä kokoinen terä pitää olla kyseiselle propulle, ostaa proppuun sopivat ruuvit ja etsiä vielä porakoneen terän avaaja, joka hukkui joskus viime syksynä. Liian työlästä mun makuun.

Taulu on ollut esillä, olkkarissa hyllyn päällä seinää vasten. En ole saanut kuitenkaan tilaisuutta tuijottaa sitä. Ajankanssa. Niin että voi nähdä jokaisen siveltimen vedon ja kuvitella toisen tunnetiloja ja ajatuksia.

Makuuhuone on ollut varasto, pyykkitupa, ja unellekin korkeintaan tarpeet täyttävä lokero. Ei mitään tunteita herättävä, tylsä ja tavanomainen nukkumispaikka.

Ajattelin sitten vaihtaa lakanat, joka johti koko makuuhuoneen uudelleen järjestämiseen, puunaamiseen, ja pitkästä aikaa sisustamiseen. Olen jättänyt kämpän tuunaamisen lapsien jälkeen sikseen, korkeintaan siivonnut ja yrittänyt saada käytännölliseksi. Nyt moneen vuoteen järjestelin tavaroita niin että ne miellyttävät silmää, eivätkä ole millään tavalla käytännöllisesti.

Taulu sai paikan minun vierestä, mun uuutena yöpöytänä toimivan vanhan lipaston päältä. Nyt voin tuijotella sitä herättyäni, ja ennen nukkumaan menoa. Mies sai puolelleen kehystetyn kuvan meistä. Tykkää tai ei, se näyttää siinä hyvältä. On ihanaa, kun voi mennä ajoissa sänkyyn siksi, että tulee esteettisesti hyvä mieli oleskella makuuhuoneessa. Sama hyvänolontunne, mikä tuli pienenä oman huoneen suursiivosta.

Käsi kramppaa, kirjoitan kännykällä. Öitä.

Hetki.

Tein lihaskuntotreenin, kävin suihkussa ja nyt palkitsen itseni herkkujen rippeillä. Ja kirjalla. Ensiviikolla tsemppaan, ihan oikeasti!

Möh.

Velvollisuuden tunne blogia kohtaan.
Olen hengissä.
En päässyt Saliman tunnille.
Oli kivat bileet.

Tanko on taas takaisin olkkarissa, ja sain tukea omille turhautumisille, en ollut turhautunut ihan kuvitteellisesti, jes!

Oon mussuttanut vissiin viimeisen viikon napaan kaikkea paskaa ja kuntoilut ollut vähissä. Ollaan oltu kipeinä koko perhe, jokainen vuorollaan ja samaan aikaan, samaa ja eri tautia.

Heikkoluontoinen poltti askin röökiä.

Mitäkhää vielä. Ainii, näin unta että sain spagaatit onnistumaan sekä vasen että oikea jalka eessä, ilman kipua. Samassa unessa seikkailin myös Gandalfin kanssa jossain videopelin tyylisessä tarinassa, joten ei kovin vakuuttavaa.

Nyt sit tajusin, että haluisin kapeamman ja pitävämmän tangon ku ton 50mm kromisen x-polen. Onneks oon saatanan helppo ihminen.

No tästä ei päästä taas kuin ylöspäin, joten latvaa kohden mennään vaikka se kieltämättä hieman laho useimmiten onkin.

Kuvaa ei nyt oikee oo mistään. Hah miten yyberhuono olemus tälläkertaa :D